201. Kouluvalkka Atella ja tippuminen maastossa

Viime viikon valkan menin Atella ja se tuli vähän yllätyksenä, tosin positiivisena (ainakin tunnin jälkeen, sillä ennen tuntia en ollut kovin innoissani siitä). Atte oli yllättävän kiva, sillä aiemmin en ole sillä kamalasti tykännyt ratsastaa sillä meidän yhteistyö ei ole toiminut. Mentiin lähes koko tunti ympyrällä ja tehtiin siinä väistöjä jotka menivät super hyvin!

Alkutunti meni vähän totutellessa uuteen ratsuun sillä edelliset seitsemän tuntia olin mennyt Lamocalla. Atte oli hyvin kuulolla alusta asti ja ravasi hyvää aktiivista ravia. Kun oltiin verkkailtu molemmat suunnat tultiin kaikki yhteiselle keskiympyrälle jossa istuttiin harjoitusraviin. Ravattiin hetki ympyrällä ihan vain taivuttaen ja asettaen heppoja, Atte heitti päätään sisälle joten sain pitää ulko ohjan hyvin tuntumalla.

Sitten siirryttiin käyntiin ja tehtiin ympyrän avoimille puolille käynnissä pohkeenväistöä ja heti väistöstä raviin ja toisella puolella ympyrää sama juttu käyntiin, väistö ja raviin. Saatiin jo heti alusta tosi hyvät väistöt ja ravi siirtymät, mutta siirtymät paranivat vielä loppua kohden! Jatkettiin ravissa ja tehtiin samat väistöt ravissakin ja ravissa väistöt olivat vielä paremmat kuin käynnissä. Kun oltiin väistöt tehty jatkettiin ympyrällä laukassa, ja saatin aika kiva laukka tosin se olisi voinut olla ehkä vähän enemmän koossa.

Toinen suunta oli meille vähän vaikeampi, mutta kyllä ne väistöt sieltäkin tulivat ihan ok. Tähän suuntaan sain laukan paremmin kasaan, ettei menty vain kovaa eteen päin. Loppuraveissa poni kipitti vähän turhan kovaa menemään, mutta en saanut pidätteitä enää siinä vaiheessa millään läpi...

Torstaina menin Lamocalla maastossa ja maasto olikin astetta vaudikkaampi kuin oli suunniteltu. Jo ihan alkumatkasta Lamoca teki oikeasti ison pukin jonka ansiosta lensin kaulalle istumaan ja Lamoca jatkoi matkaa kävellen ja veti pään vähän alemmas, joten kellahdin selälleen maahan. Nauroin maassa kun Lamoca katsoi ihmeissään että mihinkäs sinä oikein lensit. Nousin nopeasti takaisin selkään kiven päältä ja matka jatkui.

Sitten hepat vähän spurttaili ravipätkilä ja pellolla osa innostui vetämään kunnon rallia, Lamoca ei tähän riehumiseen onneksi ryhtynyt. Päätettiin mennä laukkapätkä suosiolla ravissa ja päästiin se ilman kummempia ongelmia. Loppumatka käveltiin ihan rauhassa suunnistajia ihmetellen.