torstai 10. marraskuuta 2016

338. Talvi tuli ja Lamoca rakastaa sitä


"Kannattais muute kasvattaa tällänen turkki ni saa olla ilman loimee!!"

Tännekkin on saapunut jo talvi ja Lamocan koko syksyn kasvattama talvikarva on tullut tarpeeseen. Eikä muuten ole ihan mikään pikkuinen talvikarva, vaan ihan kunnon talviturkki, samanlainen kuin tallin pikkuponeilla. Lamocan sisäinen poni herää aina talvisin ja siitä tulee ihan pörröinen ja vekkuli. Maanantaina kouluvalkassa mentiin maneesissa pääty-ympyrällä ja nostettiin laukka. Lamoca nosti laukan samalla tavalla kuin maastossa, räjähtävästi vinkaisun saattelemana.



"Saitko söpöjä kuvia, mä tuun tarkistaa!"

Sunnuntaina palataan taas esteradoille ja mennään hyppäämään seuran juniorimestaruus luokkaan. Tavoitteena on hallittu ja hillitty rata, mutta Lamocahan ei tiedä että kyseessä on tyyli eikä aikaluokka, joten Lamocan on parempi pysyä pöksyissään.













sunnuntai 6. marraskuuta 2016

337. Veljekset kuin ilvekset

Jokaiselta hevoselta löytyy varmaan heppakavereita, kuten Lamocaltakin. Lamocalla on kuitenkin yksi ylitse muiden siitä ei voi kiistellä. Lakarmo, Lamocan ikioma isoveli jonka kanssa ne ovat olleet aika lailla koko elämänsä yhdessä. Molemmat ovat syntyneet Saksassa vuonna 1999, Lakarmo helmikuussa ja Lamoca kymmenen kuukautta myöhemmin. Molemmat ovat muuttaneet Suomeen vuonna 2009 ja vaihtaneet Suomessakin omistajaa. Ja vielä nyt, seitsemäntoista vuotta myöhemmin nämä kaksi veljestä ovat yhdessä, aika uskomatonta eikö?

Aina yhdessä - vaikka eri tarhoissa
Ulkoisesti nämä kaksi ovat kuin yö ja päivä, Lamoca on tumman(puna)ruunikko ja Lakarmo on kimo. Lamoca on koko sydämestään estehevonen kun Lakarmo taas kouluhevonen. Lakarmo kuvittelee olevansa ori ja Lamoca on rauhallinen ruuna (jos niin voi sanoa). Mutta kuitenkin tämä kaksikko on ihan hukassa ilman toisiaan, vähän kuin Urpo ja Turpo.


Veljen selän takaa on turvallista katsella

Mieleltään molemmat luulevat vieläkin olevansa pieniä pojan koltiaisia, varsinkin maastossa koska siitä nämä molemmat tykkää! Tallin kaksi ensimmäistä karsinaa kuuluvat Lakarmolle ja Lamocalle, tietysti vierekkäiset karsinat, mites muutenkaan. Jos nämä kaksi ovat samalla tunnilla ja ratsastaja ei ihan tiedä minne mennä, ratkaisevat kumpikin asian niin että käyvät seuraamaan toisiaan ja kääntyminen toisen perästä pois ei tietysti tule kuuloonkaan!

Lakarmo on aina todella kiinnostunut kun Lamoca leikkii omalla seinästä roikkuvalla likit kivellään, molempien aivoit joutuvat töihin siinä: Lamoca yrittää nuolla likittiä ja Lakarmo yrittää purkaa narun solmun. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.


Hassua kyllä, mutta molempien lempinimet viittaavat johonkin ruoka-aineeseen. Lamoca on Mocca ja Lakarmo on Laku.

Kun omat heinät loppuu niin kaveri lainaa
Lamoca ja Lakarmo ovat molemmat aika yksinkertaisia, mutta Lamoca on kieltämättä vähän viisaampi. Lakarmo on kuitenkin se pomo ja näin on luultavasti käynyt aika luonnostaan koska Lamocan syntyessä Lakarmo oli jo kymmenkuukautinen, niin ei siinä pikkuvarsan paljoa auttanut ryttyillä.

Tämän kesän laitumen "pomot" vieretysten juomassa
Joskus kuitenkin tälläkin kaksikolla menee hermot toisiinsa, mutta keilläpä ei. Kaikesta huolimatta Lamoca ja Lakarmo ovat erottamattomat ja aina kun Lakarmo tulee takaisin talliin tunnilta hörisee Lamoca sille. Siellä missä on Lamoca niin siellä on myös Lakarmo.


Hei, tyhjäpää
Mä oon sinun veljesi


Ja jään aina sun viereesi
Vaikka kannan mun harteilla
Sun kaikkia touhuja


Pidän
Pidän
Pidän


Pidän susta kii