220. Vastalaukkaa

Parisen viikkoa sitten olleessa valkassa (hups, olen vähän jäljessä näissä postauksissa...) sain Lamocan taas pitkän tauon jälkeen valkkatunnillekkin. Minulla meni itselläni hetki tajuta että miten Lamoca toimikaan. Saatiin tosi hyviä pätkiä loppujen lopuksi kunhan sain hepan malttamaan, välillä vauhti nimittäin meinasi kiihtyä liiankin nopeaksi.

Alkuverkassa heppa sai mennä taas kaulaa venyttäen, tein ravissa loivia kiemuroita ja ongelmaksi osoittautui aktiivisuus. Ravin vauhti oli sopiva, mutta takajalat eivät olleet tarpeeksi aktiivisia vaan laahasivat maata. Lamoca ei myöskään kuunnellut ulkoapuja tarpeeksi hyvin vaan lähti suurentamaan kiemuroita. Kun oltiin hetki ravailtu mentiin kaikki yhteiselle pääty-ympyrälle jossa laukattiin molempiin suuntiin.

Laukassa Lamoca oli aika hyvä, mutta se olisi halunnut mennä kovempaa kuin ponit. Sain laukkaa koottua aika hyvin, ei ajauduttu kertaakaan liian lähelle edellä menevää! Kun oltiin laukattu siirryttiin tunnin varsinaiseen aiheeseen eli vastalaukkaan. Lyhyen sivun keskeltä nostettiin laukka ja heti pitkän sivun alkuun voltti jonka jälkeen loiva kiemuraura pitkälle sivulle ja pitkän sivun päähän taas voltti.

Tämä sujui meidän osalta tosi hyvin, Lamoca kuunteli hienosti, vaikka vähän innostuikin. Laukannostot olivat teräviä ja Lamoca kääntyi voltillekkin tosi hyvin, tosin alkuun voltit olivat pari metriä liian suuria. Lamoca ei vaihtanut kertaakaan laukkaa, vaikka alkuun vähän sitä epäilinkin. Kunhan muistin pitää asetuksen oikeaan suuntaan ja pidätteet niin saatiin hyviä vastalaukka pätkiä. Jälkimmäinen voltti oli aina parempi, varmaan siksi että laukka oli silloin aktiivisempaa kun Lamoca oli vielä innoissaan.

Tehtiin molempiin suuntiin tämä ja suunnissa ei ollut eroja. Yllätyin itsekkin kuinka näppärästi Lamoca kääntyi voltille ja säilytti vastalaukan kiemuralla. Loppuraveissa Lamocan askel oli varmasti puolet pidempi kuin alkuraveissa eikä aktiivisuuttakaan puuttunut!