298. Missä ryhti?

Perjantaina olin rästitunnilla ja menin Lilillä, heppa on oikein kiva ja osaava mutta meidän yhteistyö ei ihan toiminut. Lili oli minun makuuni ihan liian iso sekä liian herkkä ja "kouluhevosmainen". Tehtiin tunnilla volttikahdeksikkoa ravissa sekä käynti-laukka siirtymiä. Laukannostot olivatkin ihan super, mutta laukasta käyntiin ei ihan niin super.

Lauantaina olin myös tunnilla ja menin Lamocalla. Aloitettiin alkuun käynnissä tekemään pohkeenväistöä uralta keskelle kenttää ja sieltä takaisin uralle. Alkuun pidätteet eivät meinanneet millään mennä läpi, jolloin ei takaosakaan malttanut polkea ristiin vaan livisti paikalta. Pian lisättiin tehtävään myös ravia sekä käynti-ravi siirtymiä ja Lamoca oli näissä oikein reippaana menossa. Lamoca on muutenkin piristynyt tosi paljon kesän tullessa ja on aina innokkaana menossa mukana!

Kun tehtiin väistöt ravissa saatiin takajalat jo paljon paremmin mukaan, mutta ei vieläkään saatu ihan sitä haluttua tasaisuutta sekä rauhallisuutta. Ravissa Lamoca oli tosi hyvä, mutta minun täytyy itse kiinnittää paljon enemmän huomiota omaan ryhtiin sillä näytän Jonnan mukaan Notredamen kellonsoittajalta.

Oikeassa kierroksessa meidän laukkatehtävä ei ollut ihan niin simppeli kuin yleensä nimittäin ensin ravista pysähdys ja pysähdyksestä suoraan raviin ja ravista laukannosto ja laukasta raviin josta taas pysähdys ja niin edelleen. Tämä oli meille hyvä tehtävä sillä Lamoca piti oikeasti saada heti laukanjälkeen kontrolliin eikä jatkaa sitä puolta kierrosta ihan täyttä ravia. Yritin saada näiden siirtymien välissä aina ravin kunnolla hallintaan etten vain kiirehtinyt siirtymästä toiseen.

Vasemmalle tehtiin laukannostot käynnistä ja laukasta takaisin käyntiin. Saatiin laukannostoista pääosin tosi hyviä ja napakoita, mikä on paljon parannusta talveen sillä silloin kaikki oli lähinnä ajolähtöjä. Laukasta käyntiin sujui alkuun ihan hyvin, mutta mitä enemmän saatiin laukkaa alle sitä kovemmat kierrokset rupesi Lamocan päässä käymään jolloin laukan jälkeen tuli aina ainakin viisi askelta ravia. Loppuraveissa Lamoca sai venyttää eteen-alas sekä asettelin ja taivuttelin heppaa molemmissa suunnissa.

297. Villin lännen meininkiä

Tässä tuli pieni postaustauko, sillä tällä viikolla oli hirveästi kokeita, mutta onneksi ensiviikolla on viimeisetkin kokeet tehty joten ehdin päivittelemään paljon useammin! Maanantain valkan menin Lamocalla ja heppa oli taas tosi innokkaana menossa.

Tehtiin lähes koko tunti samaa tehtävää eli pituushalkaisijalta voltti vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Alkuun tehtiin tämä tietysti käynnissä ja Lamoca puski milloin mitäkin pohjetta vasten. Kun tultiin nämä voltit ravissa, alkuun oli tosi hankalaa sillä hetki kun lähdettiin ravaamaan niin piti kääntää jo pienelle voltille. Sitä mukaa kun heppa vertyi niin voltit alkoivat sujua paremmin, sekä saatiin jopa vähän suorempi hevonen suoralle.

Sitten samat voltit laukassa ja niissäkin alkuun tuotti hankaluuksia niin pienelle tielle kääntäminen. Laukannostot eivät olleet kovin hyviä sillä en ehtinyt saada ravia kunnolla kasaan ennen uutta nostoa. Kun oltiin tultu tätä jo monta kertaa tajusi Lamoca että mihin käännytään volttien jälkeen joten viimeisen voltin jälkeen ei heppanen siirtynytkään raviin vaan teki laukanvaihdon ja jatkoi iloisesti laukassa. Loppuraveissa Lamoca olisi halunnut lähteä viipottamaan pitkin kenttää ja sitä sai muistuttaa paljon että ei tarvitse ihan noin kovaa juosta.

Keskiviikkona menin Roosan puolesta tunnille ja mentiinkin maastoon. Ratsuna minulla oli Saku, joka ei ollut käynyt Suomessa kertaakaan maastossa jos loppukäyntejä ei lasketa. Sakke oli maastossa tosi innokas, tosin vähän hämillään jonossa menemisestä. Laukkamäessä viimeistään huomattiin että Saku sopii vetohevoseksi maastoihin sillä se ei halua laukata kenenkään takana. Eli se siis ohitti Dillen jolloin päästiin ekaksi ja sitten suostui siinä ensimmäisenä laukkaamaan ja ravaamaan ihan kiltisti.

Torstainakin oli maastopäivä ja menin Lamocalla. Lamoca ei ollut ihan yhtä innokas kuin viime maanantaina, mutta pompuilta ja vinkumiselta ei siltikkään vältytty. Laukkamäessä Lamoca olisi halunnut mennä paljon kovempaa kuin edellä menevä Dille.

296. Poni on super!

Keskiviikkona lähdettiin mummilleni Parikkalaan ja mentiin sitten tietysti Pomppikseen ratsastamaan. Sain mennä Ekillä molemmat tunnit ja poni oli mennyt oikeassa laukassa paljon eteen päin, sillä pukkeja ei tullut lähes yhtään ja oikea laukka nousi aika simppelisti!

Torstaina mentiin ihan koulua ja tehtiin meidän pyynnöstä aika simppeleitä tehtäviä. Alkuun tehtiin loivia kiemuroita pitkillle sivuille kevyessä ravissa sekä pidettiin pari käynti taukoa, koska oli niin kuuma. Laukannostot aloitettiin oikealle eli Ekin vaikeampaan suuntaan ja nosto tehtiin kentän keskellä. Eli alkuun ravissa käännettiin kentän poikki ja pituushalkaisijan kohdalla laukannosto.

Lähes aina nousi oikea laukka, vaikka linja ei säilynytkään. Laukassa Eki oli alkuun tosi jäykkä ja laukka ei tuntunut etenevän mihinkään. Saatiin kuitenkin laukka pyörimään vähän paremmin ja nostot paremmiksi. Lopuksi tehtiin vielä parit nostot käynnistä jotka menivät ihan ok. Vasemmassa kierroksessa pukkeja tuli yllättäen enemmän kuin oikeassa, mutta poni alkoi jo vähän väsymään. Pari kertaa tuli väärä laukka, mutta nostot olivat kuitenkin napakampia tähän suuntaan. Lopppuraveissa poni sai venyttää kaulaa vähän pidemmälle ja tunnin jälkeen käytiin järvessä kahlaamassa.

Perjantaina oli estepäivä ja poni oli huomattavasti paremmin pohkeen edessä. Tosin kun lähdettiin ekan kerran raviin teki Eki sen perus onko oikeasti pakko ravata ja pukitteli ja peruutteli hetken. Siinä sitten poni sattui peruuttamaan niin että jalka meni ämpäristä läpi ja sitten poni pienessä paniikissa potki kärsineen ämpärin mäkeen. Alkuverkassa tultiin puomeja ja niiden jälkeen mini ristikoita.

Näille ristikoille tuli vähän laiskoja hyppyjä koska tultiin ne ravissa. Pian lisättiin ristikon jälkeen laukkapuomit lävistäjällä. Puomeille tuli aika tiukka käännös ja ensimmäisellä kerralla ei ollut kunnon tietä tai laukkaa. Pikku hiljaa lisättiin esteitä sekä korkeutta, mutta ihan vikalla radalla poni oli aika väsähtänyt jolloin hyvä laukka oli työn ja tuskan takana.

Meidän "radassa" oli kolme estettä, yksi pitkällä sivulla ja kaksi muuta kahdella eri lävistäjällä. Yksi este tultiin sitten kahdesti kun tultiin ensin niin pohjaan. Loppuraveissa poni oikeasti ravasi ja polki takajaloilla alle!! Tunnin jälkeen hoidin ponin oikein hyvin sekä kylmäsin jalat, toivottavasti taas pian nähdään.

Poni joka ei kaksi vuotta sitten suostunut mennä oikeaa laukkaa, menee nykyään sitä myös vasempaan kierrokseen!

295. Kumipallona minä luoksesi pompin

Jep, Lamoca luuli varmaan olevansa yksi sellainen maanantaina, mutta ei sille voinut muuta kuin nauraa! Meidän kouluvalkka oli tänä vuonna ensimmäinen ryhmä joka meni maastoon ja Lamoca oli valhetelematta meidän koko ryhmän innokkain. Alkuun ihan kävellessä Lamoca käveli kepein askelin korvat ihan tötteröllä ja Lamoca muisti selvästi mihin ollaan menossa. Nimittäin kun tultiin sille tielle missä yleensä käydään ravaamaan kun ollaan kävelty siinä hetki ja heti kun päästiin siihen hiekkatielle kävi Lamoca vinkumaan ja pomppimaan vaikka oltiin vasta kävelemässä.

Kun siirryttiin raviin eli meidän kohdalla laukkaan lensi vähän vuorotusten etu- tai takapää, tietysti innokkaan vinkumisen saattelemana! Anne sitten sanoikin että jos se haluaa laukata niin laukkaa, kunhan et jää vain roikkumaan suussa. Vasta ihan "loppusuoralla" sitä tietä siirryttiin mekin raviin ja kun siirryttiin käyntiin ravasi Lamoca taidokkaasti hetken lähes paikallaan.

Käveltiin hetki ihan rauhassa ja sitten käännyttiin yhdelle sivupolulle koska siellä on yksi hyvä jyrkkä ylämäki joka tekee hyvää hevosille kun pitää kunnolla kiivetä. No siinä vähän ennen mäkeä Lamoca kävi taas vähän pomppimaan omiaan ja sen jälkeen laukattiin hienosti muiden perään se jyrkin osa siitä mäestä.

Loppu matka sujuin kuitenkin ihan leppoisasti, vaikka se mäki mikä yleensä laukataan kuului mennä ravissa, mutta Lamoca halusi laukata senkin. Maastossa oli tosi hauskaa ainakin meillä molemmilla ja huomasin taas kuinka paljon Lamoca tykkää maastoilla. Vähän ennen maastoa jännitti miten Lamoca käyttäytyy sillä viimeksi putosin jo ihan alkumatkasta... Lamoca on kuitenkin sellainen hevonen johon luotan kaikista eniten joten sen kanssa menen maastossa ihan rauhallisin mielin vaikka se onkin siellä tunnetusti aika villi.

294. Meidän lauantai

Lauantaina menin tallille jo puolen kymmenen aikoihin ja kävin ottamassa Lamocasta tarhassa parit kuvat. Laitoin Karmen Jullen kanssa kuntoon estevalkkaan ja pian sen jälkeen otin Lamocan sisälle. Harjasin Lamocan aika nopeasti ja laitoin sille suojat jalkaan, sillä sen piti mennä yhdeltätoista tunnille mutta ratsastaja ei tullutkaan. Harjasin sitten hepan paremmin sekä selvitin hännän ja harjan (+otin suojat tietysti pois). 

Pesin Lamocan satulan ja heppa sai sen aikaa syödä päiväheiniään. Sitten harjasin Lamocan vielä nopeasti pölärillä ja laitoin sen kuntoon yhden tunnille. Vaihdoin Lamocan menemään myös kahden tunnille (ettei Lamoca mene vain yhtä tuntia, kun jotkut menevät kolme) ja siivosin karsinan ja tarhan. Pesin Lamocan päitset ja harjat ja tunnin jälkeen harjasin hepan ja menin pesemään suojat. Ihan viimeisenä pesin ja rasvasin suitset.

Lamocalle tuli nälkä